Ajattelin nyt viedä teidät pienelle kierrokselle meikäläisen kotiin. Täältä puuttuu vielä muutamia olennaisia huonekaluja, kuten kirjahylly ja olohuoneesta pöytä, mutta antaa mennä nyt vaan.
Aloitetaan keittiöstä. Tämä on näkymä kun seistään eteisessä. Mun luona kissaa ei koskaan tarvitse nostaa pöydälle, se tekee sen ihan oma-aloitteisesti. Hehhe.
Ikkunalaudalla nököttää hedelmien ja sekalaisten tilpehöörien lisäksi kasa lehtiä, muutama kynttilä ja yksi tommoinen hieno lamppu, jonka ostin Ikeasta, mutta johon unohdin ostaa lampun sisälle.
Tämmöinen ihan pieni ja näppärä keittiönurkka täällä siis on. Ainut mistä jaksan valittaa on kaasu-uuni, jonka sytyttäminen on aina tuskan takana. Tästä syystä teen uunissa ruokaa karkeasti kaksi kertaa kuussa, jos sitäkään.
Avohyllyistä tykkään kovasti, sieltä on maatuskat, hajuvedet ja kamerat sulassa sovussa.
Jos kurkataan keittiönpöydän kohdalta vasemmalle, nähdään vaaterekki sekä -kaapit, joiden välistä päästään eteiseen. Mutta ei mennä sinne, vaan olohuoneen puolelle, joka heijastuu peilistä.
Ja kas, siinä sohva, kiistämättä tän huushollin parhaita paikkoja.
Näkymä vastakkaisesta suunnasta.
Näitä portaita kipuan aina nukkumaan. Parven alla vartioi Jason Schwartzman.
Parvella ollaan! Sängyn lisäksi täällä on siis tuommoinen tasanne, minkä päällä en itse kovin paljoa tohdi olla, mutta joka kestää kyllä ihan hyvin parit kirjat ja kissojen mökin.
Ja täällä syvennyksessä tapahtuu itse koisiminen. Monet ihmettelee, eikö mua ahdista nukkua tämmöisessä luolassa. Vastaus on, että päinvastoin, tää on ehkä turvallisimman tuntuinen paikka nukkua, heti kainalon jälkeen. Vähän kuin olisi joka ilta majassa.
Parvelta näkee hyvin myös mun mitä ihanimman palohälyttimen. Kissoja tää ei voisi vähempää kiinnostaa, onneksi.
Siihen on hyvä päättää, mistä aloitettiinkin, eli keittiönäkymä vielä kertaalleen. Kiva kun kävitte!
