You go, Glen Coco!

Kammoksuttu kahden tentin päivä koitti viimein. Kansantaloudesta luulen pääseväni läpi, niukin naukin, mutta läpi kuitenkin. Matikkaa varten olin kerrannut suurimman osan eilisestä ja kuvittelin pärjääväni hyvin. Oikeat vastaukset nähtyäni näyttääkin siltä, että uusintatentti kutsuu ens viikolla. Voi kakkakikkare!! Eka ärsytti ihan sikana, mutta tulin kotiin ja tuumasin et WHATEVER!! ja painuin puistoon lukemaan kirjaa ja kellimään auringossa asennettani kuvaavassa topissa. Ilmeisesti päivän jännitys alkoi laukeamaan ja nukahdin nurmelle reiluksi tunniksi, jonka jälkeen olikin vähän tokkurainen olo.

Piristyksekseni tänään oli kuitenkin kolahtanut postiluukusta taas yksi ebay-herätysostos. Mulla on paha tapa aina välillä yön pikkutunneilla selailla korealaisten kosmetiikkamyyjien tarjontaa ja klikkailla vähän yhtä sun toista ostoskoriin. Tällä kertaa saapui kolmivaiheinen mustapäälapputsydeemi. Vähän niinkuin ne Nivean repäistävät, paitsi että tässä on mukana yksi lappu, jonka tarkoitus on ennen ’mustapääteippiä’ avata ihohuokosia ja toinen teipin repimisen jälkeen laitettava, jonka pitäisi rauhoittaa ja sulkea huokoset. Saan jo älytöntä mielihyvää siitä määrästä mustapäitä, jotka tarttuvat siihen Nivean versioon, niin ai että jos tällä saisi vielä isomman saaliin! Lähinnä kuitenkin päädyin klikkaamaan tilausnappulaa, koska tää, kuten lähes kaikki muutkin korealaiset tökötit, on niin söpö! Kattokaa nyt tota mansikkaa! Mahtavaa on myös se, että jokaisen tilauksen mukana tulee aina testereitä eri tuotteista. Tämänkin parin euron lirpakkeen kyljessä oli kaksi testeriä. En pistäis yhtään pahakseni, jos Suomessakin kemppariosastolla asioidessa saisi muutaman testerin mukaan aina ostosten yhteydessä, etenkin jostain vähän kalliimmista seerumeista yms. joita ei välttämättä tulisi hankittua pelkkien mainospuheiden perusteella.

Advertisement

kesä lämpö jne

Kukkeliskuu! Kaikki hehkuttaa tätä säätä, mut siis ei huhhuh! KESÄ! Ihanaa! En muista viime kesältä kovin montaa päivää jolloin Helsingissä olisi ollut näin ihanan tukalan kuuma. Eikä vielä ole edes kesäkuu. Elämä on ihanaa ja kesä parasta!

Vielä mulla olisi pari tenttiä edessä ennen lomailua, mutta aattelin tulla tässä lukemisen lomassa vähän huikkailemaan teille terkkuja kuvien muodossa.

Lauantaina innostuin meikkaamaan vähän normaalia enemmän. Oli kyllä ihan yhtä turhan kanssa, mun silmät kun alkaa vuotamaan tuolla tuulessa ja auringossa ihan saman tien ja sitten on panostukset pitkin poskia. Ehkäpä mä voisin seuraavalla kerralla satsata vedenkestävään eyelineriin.

Tässä on maailman ihanin limppari. Olin katellut näitä instagrammin kautta ja miettinyt, että ompa nätti pullo, mutta epäillyt etten ehkä välittäisi ruususta makuna. Sitten testasin ja ai jummijammi! Ei se ollutkaan yhtään ällöttävän parfyyminen vaan ihana ja raikas ja ah, ai että inkivääriäkin! Juuh, innostuin.

Tässä asua viikon takaa. Hyi kun tekee pahaa katella takkeja ja sukkahousuja. Hyvästi te kirotut jalkavankilat, seuraavan kerran kaivan teidät kaapista vasta syyskuussa!

Tältä on meininki näyttänyt eilen ja tänään. Voisihan tuon tentteihin lukeminen inhottavamminkin sujua.

Lukemisen lisäksi mulla on ollut käynnissä suuret pyykkäs talkoot, osallistutaan nimittäin Alisan kanssa Siivouspäivään nyt tulevana lauantaina. Ollaan myymässä Töölön viiskulmassa kivoja vaatteita hyvään hintaan. Toivottavasti nähdään siellä!

crafty motherfucker

Huhheijaa, meikäläinen alkaa olemaan jo ihan lomafiiliksissä! Vielä tosin olis kolme tenttiä edessä, mutta nyt ei mietitä niitä. Ilouutinen numero yksi, sain sittenkin töitä! Jes! Ihaninta on kun ei tartte stressata rahajutuista, ne on nimittäin ehkä typerin tapa aiheuttaa itelleen finnejä. Pitäis vaan jaksaa luottaa siihen, et kyllä ne asiat aina järjestyy tavalla tai toisella.

Mutta takaisin asiaan. Lomafiilistely ilmenee mm. limejen kautta, joita on pakko tunkea joka päiväiseen aamusmoothieen ainakin puolikas, mielellään kokonainen. Vesilasillinen vaatii myös pari siivua sekaansa. Yhdistän limen tuoksun tosi vahvasti mojitoon ja heti tuntuu jotenkin helpommalle herätä, hehheh.

Tässä mun uus lempparikoru, tein sen äsken itse. Simpukan palasen oon joskus teini-iässä raahannut joko Ausseista tai Fijiltä, ketju löytyi komerosta. Mulla on tommoisia epämääräisiä simpukan jämiä enemmänkin, saa nähdä jospa niillekin keksisi jotain käyttöä. Välillä toivon, että istuisin jonkun älyttömän perinnön päällä, jolloin mulla jäisi aikaa esimerkiksi vaan kaiket päivät näperrellä huvikseen koruja ja mitä lie, joita möisin sitten vaikka etsyssä.

Jos limet tai simpukkankuori kaulassa ei vielä täysin vakuuttaisi mua siitä, että loma on lähes käsinkosketeltavissa, saisi viimeistään tämä Body Shopin kookosvartalovoi vaihtamaan vapaalle. Ah kookos ja lime, teitä kun saisin haistella ikuisesti. Enkä esim. ollenkaan kissankakkaa, joka on tässä taloudessa toisinaan aika dominoiva odööri.

tsuku tsuku

Hyvää Äitienpäivää kaikki äidit!

Istun tässä just parhaillaan junassa Jyväskylästä Helsinkiin ja kiroan mielessäni miten paljon kakkua viime päivinä tuli mätettyä. Nyt on vähän huono olo. Kiroan kans sitä, ettei mulla oo kuulokkeita ja jostain syystä tähän vaunuun on eksyny ainakin kolme tyyppiä, joidenka mielestä on ilmeisesti ihan parasta pitää puhelimen hälytysäänet täysillä, siis myös ne, jotka ilmoittaa milloin viesti on lähetetty. Tiluling siellä, tyyt-tyyt täällä. Oon kans vissiin liian utelias, mut en vaan voi mitään itelleni ja jään kuuntelemaan viereisen mimmin tuotunutta puhelinkeskustelua, sen sijaan että keskittyisin enkun tehtäviin. Kuulostanpa kauheen negikselle, ei mulla oikeesti mitään hätää ole. Ihmiset vaan on erillaisia ja se on ihan hauskaa.

Viikonloppu oli kuulkas aika super! Perjantaina tosin sain tietää ettei kesätyöpaikan kakkoshaastikseen pääseminen itsessään kantanutkaan hedelmää ja näillä näkymin oon kesällä köyhä kuin kirkonrotta. No, lohdutukseks varattiin äitin kanssa kesäkuun ekalle viikolle matka Barcelonaan, koska mielummin köyhä ja kipee jossain lämpösessä, täällä kun sataa kuitenkin vettä. Tai rakeita. Oon ihan superinnoissani, viime reissusta kun on kulunut varmaan sata vuotta, tai ainakin neljä.

Nyt vähän rästiin jääneitä kouluhommia pakettiin, matkaa kun ois jäljellä ainakin tunnin verran.

Näytättekö te teidän äideiltä? Mä en näytä kauheesti, paitsi on meillä ehkä jotain samaa noissa silmissä ja kulmakarvoissa.

mämmiämmiä

Morjenttes vaan kamut! Vappu koputtelee jo ovella, joten aattelin et nyt olis korkea aika kertoa mun pääsiäisestä, jos niin meinasin tehdä.

Pyhiksi matkasin Jyväskylään, kuinkas muutenkaan. Äiti oli pistänyt kodin pääsiäiskuntoon ja aika hurahti nätisti syömällä, syömällä ja syömällä.

Pakkasin mukaan neljä mekkoa joista kaksi oli tipunkeltaisia, tässä niistä toinen. Miten ihmeessä mun vaatekaapista löytyy jopa kaksi tipunkeltaista mekkoa on kyllä mysteeri, keltaista kun tunnun käyttävän tasan kerran vuodessa.

Joku kävi munimassa mun tyynyn alle unelmieni pääsiäismunan! Niin kaihoisasti oon tota jo vuosien ajan kaupassa tuijotellut, mutten raaskinut ostaa.

Munien yllätysten taso on mun mielestä laskenut vuosi vuodelta, mutta nää oli kyllä aika söpöt. Samettipuput löytyivät ihan tavallisen kokoisesta kinderistä ja ne sai halaamaan toisiaan, söpööö! Pupuista puheenollen, mun takapihalla on alkanut hengailemaan ihan hervottoman kokoinen rusakko. Oon nähnyt sen siellä jo monena iltana ja luulen että meistä tulee kaverit. Alisa risti sen Mikael-kaniksi. Mikael-kani on ihan hyvä tyyppi, eikä tunnu säikkyvän ihmisiä.

Tässä toinen mukana olleista mekoista. Oli muuten super fiksua hyppiä noilla koroilla trampoliinilla, nilkka au auu.

Yksi yö vietettiin mökillä seesteisissä maisemissa. Käytiin myös katsomassa kun kyläläiset sytytti kokkoa, mutta kun se ei syttynyt, niin mentiin takaisin mökille paistamaan makkaraa. Ilta meni yatzyn, viinin ja höpöttelyn merkeissä. En oo varmaan kertonut, mutta mun äiti on ihan hullu yatzyn suhteen. Meidän perheessä ei tunneta muita matkapelejä, joten aina jos lähdetään jonnekin tai on tylsä koti-ilta tai oikeestaan ihan millon vaan, voi olla varma että äitillä on nopat takataskussa. Nyt aletaan tosin olemaan siinä pisteessä, että kaikki muut on saaneet yatzysta tarpeekseen, voi äiti parka.

Poikkesin myös iskän luona katsomassa niiden uutta kissaa, mutta sillä reissulla en kantanut mukana kameraa, koska tahdon säästää teidät kateudelta ja mielipahalta, joka syntyy liian söpöjen kissojen esittelystä. Sen sijaan saatte tän mun hyppykuvan, josta mustavalkoisuus teki tosi taiteellisen eikä idioottimaisuus enää ollenkaan pääse läpi.

Oli hurjan kivaa viettää pääsiäistä perheen kanssa, mutta on kotonakin ihan kivaa, varsinkin kun tämmöset hölmöläiset on pitämässä mulle seuraa. Hieno kissa, hienosti aina siellä missä ei pitäisi.