kuusipuu ja kissat, juu

Täällä on kuulkaa joulufiilistelyt ihan täysillä käynnissä! Maanantaina tein suursiivouksen ja kaivoin kuusenkin jo kaapista. Väinö tietysti kaatoi sen samantien, kun sain koristeet paikalleen ja Einon mielestä muovineulaset maistuu paremmalle kuin mikään ruoka ikinä. Joulumielellä siis kaikki karvatassut tässä taloudessa. Oon tässä parina päivänä myös pyörinyt keskustassa etsimässä joululahjoja ja päässyt jo vähän paketoinnin makuunkin. Joulu, joulu, jee, jee, jee! Lähipäivinä luvassa myös joululahja yhdelle teistä, pysykäähän siis kuulolla! Jänskää!

 

p.s. Suklaakalenteri tuotti pettymyksen! Miks sen klassikkohalpiskalenterin suklaat on nykyään isompia ja eri muotosia? Ne vanhat pienet neliöt on yhtä kuin joulunodotus, ei kaikkea tartte uudistaa! Ehkä mä elän tän kanssa ja joo, avaan luukun edelleen joka aamu, mut tässä asiassa oon erittäin muutosvastainen :( Hifistelykalenterit on erikseen, mä tykkään suklaakalenterini mahdollisimman kämäsinä. Onneks suklaa on sitä samaa pahaa, mitä ennenkin, joka maistuu hyvälle vaan aamusuulla syötynä.

Advertisement

lirdan lardan lirdan lii

Jutta saapui eilen mun kaveriksi Nälkäpelin kakkososan ennakkonäytökseen ja tänään käytiin morottamassa Alisaa ja kisuja naapurissa. Niila on kyllä ihan yhtä kuvauksellinen kuin Toivokin, ehkä vielä pahempi linssilude!

Ihanat tytöt katolla!

Iloa! Kissoja! Mitä muuta sitä kaipaakaan? No, ehkä vohveleita, mutta niitäkin ajattelin ruveta paistamaan ihan justiinsa!

Meikäläinen tässä muikeena, kun kerrankin joku muu oli ottamassa asukuvia, eikä tartte pelleillä kameranjalan kanssa.

Tykkäsin näistä väreistä, tai no lähinnä tosta farkkupaidan ja punaruskean villateepparin yhdistelmästä.

Mistä te tykkäätte tänä keskiviikkona?

elossa

Heissulivei! Viime kerrasta on vierähtänyt luvattoman paljon aikaa, mitä teille kuuluu? Mulle kuuluu hyvää, vaikka podenkin vähän huonoa omatuntoa blogin laiminlyömisestä. Kun on ollut hetken kirjoittamatta, kynnys kasvaa päivä päivältä. Tuntuu siltä, että nyt kun se postaus vihdoin tulee, olisi sen parempi olla jotain vähän spessumpaa kuin kasa puhelimella napsittuja kuvia. Nyt mulla ei kuitenkaan ole parempaa tarjota, mutta tiiän että ymmärrätte, ootte sen verran hyviä tyyppejä!

Asiaan. Viime aikoina mun aika on ollut aika kortilla, elämään on mahtunut lähinnä töitä ja tyypillisiä juttuja, kuten leffassa käyntiä ja kissahengausta, sekä epätyypillisempiä juttuja, kuten kahdenkympin tatuointeja yläkaupungin yössä. Ehdin mä tässä välissä hetken sairastellakin. Huomenna työputken loputtua reissaan jo toista kertaa tässä kuussa Jyväskylään, kiirettä pitää, mutta kivaa on! Sieltä kaappaan mukaani myös kameranjalan, saadaan joskus ehkä taas muitakin kuin instagram-asukuvia tännekin. Jihuu!

everyday i’m wafflin’

Vohveleissa, kissoissa ja vaaleanpunaisista illoissa, niistä on onnen avaimet. Hyvä fiilinki, parempi kun hetkeen. Jee jee jee. Tänään starttasi myös seitsemänpäiväinen työviikko ja sehän on kuulkaa kiva vaan sekin. Lisää rahaa matkakassaan.

I saved Latin. What did you ever do?

Mun oli vankka tarkoitus siivota tänään, mutta nukuin liian pitkään ja heräsin pää möhnäisenä. Silloin ei tee mieli tehdä oikein mitään ja sallin sen itselleni. Kävin mä toki moikkaamassa ja ruokkimassa Toivoa, Alisan ollessa viikonlopun Jyväskylässä. Sitä varten piti pukeutua ja tällaisiin vaatteisiin tartuin. Asukuvien kanssa on nyt vähän vaikeuksia, kun menetin kameranjalan poikaystävän myötä. Pyrin hankkimaan uuden pikimmiten, jalustan siis.

Toivo oli ihanan iloinen kun menin sitä rapsuttelemaan, sain perusteellisen naamanpuhdistuksen ja astuin vahingossa oksennukseen. You win some, you lose some. Aikani hengailtua Toivon kanssa käppäilin kotiin syömään. Kananmuna, kolme luomuviljapihviä ja luumutomaatteja. Oon vähän huono rakentamaan aterioita, mutta hyvälle maistui.