Hei vaan vanha kuoma, pitkästä aikaa.
Ja kukas se tämmöinen tummatukkainen neitokainen on, joka luulee noin vain voivansa palata asiaan monien kuukausien hiljaiselon jälkeen, kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan? No minähän se kuulkaa vaan. Ajattelin nyt aloittaa vaikkapa kertomalla, että kyllästyin viimein siihen epämääräisen väriseen hiuksistooni ja kävin kampaajalla, ensi kertaa seitsemään vuoteen. Mutta senhän te toki jo näistä kuvista varmaan osasittekin päätellä. Tuli siis syksy ja paluu tummempiin hiuksiin, enkä ole hetkeäkään kyllä katunut.
Kesä kului pitkälti töissä ja jokaisen mahdollisuuden tullen auringosta nauttien, ensi kertaa sitten aussivuosien sain itselleni rusketuksenkin. Nyt se on tosin hiipumaan päin ja kesän ajaksi unohtamani blogit alkavat taas varovaisesti kiinnostaa. Kaikki kuvat kesältä ovat joko puhelimen muistissa tai filmillä, järkkäriä en jaksanut kantaa mukanani lainkaan. Se oli oikeastaan aika vapauttavaa. Nyt on kuitenkin alkanut taas tuntua siltä, että jakaisin mielelläni elämääni muuallakin kuin instagrammissa, joten täällä ollaan, jos mut vielä huolitte.
Yksi vinkki mulla on antaa; Pirkan hattaran makuiset viinirypäleet. Aivan sairaan hyviä ja todella maistuvat ensipuraisulla ihan hattaralle.
Ei mulla muuta tällä erää, mutta entäs te? Mitä kuuluu? Mikä oli kesän paras juttu?
p.s. Näyttääkö nää kuvat kauheen vihreiltä teidän näytöillä?
