alusta

19 Maa

En ole enää aivan varma aikajärjestyksestä, mutta uskoakseni kesän mullistava tapahtumaketju alkoi tästä veneretkestä.

20110319-111509.jpg

Päivä oli yksi kesän parhaista. Aurinko porotti kuumana ja kaikki oli niin mainiota kun voi, aknen riehumisesta huolimatta. Päivän aikana otetut kuvat paljastivat ihastuksen, jota ei läikikäs naama saanut sammutettua.

Alisa oli edeltävänä päivänä paljastanut salaisuuden, kertoi että tykkäät minusta. En ollut uskoa. Seuraavat päivät oli esitettävä asiasta tietämätöntä, ei saanut luoda tietäväisiä katseita kun kirjoitit veneen kannella jalkaani nimesi etukirjaimen ja sydämen, täytyi näyttää yllättyneeltä kun sain spontaanisti kerätyn kukkakimpun pysähtyessämme jäätelölle Naissaareen. Kaikki nämä säännöt olivat niin hankalia noudattaa, ei saanut paljastaa, mitä Alisa oli paljastanut.

Päivää järvellä seurasivat ensitreffit hipposhallin katolla aamukolmelta, postiluukusta tiputettu maailman hienoin mixtape ja laukusta löytyneet lappuset, osuvia siteerauksia lempikirjailijani kirjasta Supernaiivi. Leivoin sinulle rockyroadia, paketoin vaaleanpunaiseen rasiaan, liimasin kissan kuvan kanteen. Sillä kissalla oli aurinkolasit ja se oli keltainen. Pian minut vietiin kirkkopuistoon limsalle, olin pukeutunut siniruusuiseen mekkoon, sen muistan. Sinä joit rio kolaa.

Ensimmäisinä päivinä en nukkunut paljoakaan, tapasimme lähes joka ilta ja pääsin nukkumaan harvoin ennen aamuviittä. Tärkeinpänä iltana en käynyt nukkumaan ollenkaan. Vietimme tunteja luontopolulla, kerroin tarinoita perheestäni, suojasit minua yöperhosilta. Lopulta mentiin luoksesi syömään, teit wokkia jossa oli kikherneitä. Makoillessamme sängyllä, sanoit että tässä on nyt kaksi kysymystä. Ensimmäinen oli, että valvotaanko koko yö ja seuraava, pitäisikö sinun suudella minua. Vastasin molempiin myöntävästi ja maha oli perhosia pullollaan. Tämä on täydellistä, ajattelin.
Yhteisestä päätöksestä päädyimme nukkumisen sijaan aamu-uinnille tuomionrantaan ja sieltä torille aamukahville. Söimme munkkeja ja mies suihkulähteen reunalla soitti harmonikkaa. Sinulla oli sokeria suupielessä.

Nyt katselen ikkunasta ulos ja näen suoraa torille. Tällä hetkellä se on likaisen lumen peitossa, kahvin sijasta siellä myydään tuohikoreja. Mutta pian tulee kesä ja silloin me olemme siellä taas, liian aikaisin aamulla, valvotun yön jälkeen, hiukset märkinä. Ja ensi kesästä tulee vielä edeltäjäänsäkin parempi, eikä pelkästään aknen parantumisen johdosta.

Mainokset

6 vastausta to “alusta”

  1. aliliisa maaliskuu 19, 2011 klo 3:09 pm #

    tarinan loppuosasta tuli mielikuva että tää tarinan pääpointti oli akne :DD ja hemmettiläinen ku piti nyt paljastaa koko kansalle että minä kerroin tämän suuren salaisuuden…..

  2. Janita maaliskuu 19, 2011 klo 7:03 pm #

    haha no mut aknettomuus tekee kaikesta parempaa:D ja eetu tiesi jo sun ’petturuudesta’ niin ei haittaa

  3. jutta maaliskuu 19, 2011 klo 7:28 pm #

    voisinpa sanoa että maailman romanttisin pari :D

  4. Äippä huhtikuu 1, 2011 klo 1:05 pm #

    Senkin ihanat, saitte mut itkemään :)

  5. Byydi elokuu 11, 2011 klo 11:45 pm #

    Tää kirjotus oli aivan ihana! Hymyilin lukiessa :)

  6. Janita elokuu 13, 2011 klo 11:23 am #

    Kiitti paljon :) Hymyily on paras kehu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: